Uskonto ja taide

kuvat wikipedia commons, paitsi Paleyn kuva, joka on Youtubesta Mooses -tarinat huipentuvat 2. Mooseksen kirjan lukuihin 19 ja 20: Jumala ilmestyy Moosekselle Siinain vuorella. Muut eivät saa vuorelle tulla, jottei Jumalan kaikkivalta musertaisi heitä. Sankka pilvi laskeutuu vuoren huipulle ja sieltä kuuluu jyrinää. Vuori savuaa kuin tulinen uuni, kun yksinäinen Mooses nousee sen huipulle. Palatessaan hänellä on tuomisinaan Jumalan antamat laintalulut, kymmenen käskyä, jotka kuvataan oheisen kuvan tapaan kahtena kivitauluna. Mooseksen päästä lähtee kaksi valojuovaa, koska Raamatun mukaan Mooseksen kasvot sädehtivät kun hän laskeutui Siinain vuorelta. Animaattori Nina Paleyn Mooses onkin varsin oivaltavasti piirretty - pään muoto tulee laintauluista. Mooseksen lain ideana on eräänlainen liittosuhde tai sopimus Jumalan ja israelin kansan välillä. Jos kansa noudattaa lakia, Jumala puolustaa kansaa ja huolehtii sen hyvinvoinnista ja pääsystä luvattuun maahan. Toisinaan lainta

Kuvat: Wikipedia commons Sir Lawrence Alma-Tademanin (1836-1912) maalaus kuvittaa 2. Mooseksen kirjan alussa kerrottua tarinaa: Faarao tahtoi tappaa juutalaisten poikalapset. Mooseksen äiti kuitenkin pelasti poikansa laittamalla hänet ajelehtimaan kaislaveneessä. Faaraon tytär löysi Mooseksen, arvasi tämän juutalaislapseksi ja päätti adoptoida hänet. Niinpä Mooses kasvoi - ilmeisen ironisesti - kansansa vainoajan suojissa. Alma-Tademania ei kuitenkaan tämä ironia kiinnosta. Kuvassa ei ole mitään, mikä viittaisi Mooseksen juutalaiseen alkuperään. Itse asiassa nopealla vilkaisulla Moosesta ei edes huomaa kuvasta. Vasta hieman huolellisemmassa tarkastelussa paljastuu, että faaraon tytär ei katselekaan hedelmäkoria vaan pientä vauvaa kaislaveneessä. Itse tarinan sijasta Alma-Tademania kiinnosti muinaisen Egyptin estetiikka. Ajan romanttisen hengen mukaisesti haluttiin eksoottisia näkymiä. Ranskalaiset ja englantilaiset sotajoukot kilpailivat Niilin alueen hallinnasta, samalla muinais

Kun laittaa Googlen kuvahakuun sanan "Moses", saa osumiksi suuren määrän yhdentekevää taidetta, jossa toistetaan suoraviivaisesti Raamatusta tuttuja tarinoita. Tyypillisen Mooses-kuvan visuaalinen ilme edustaa Jehovan todistajien lehdistä tuttua estetiikkaa. Poikkeuksiakin on, ja niistä oma suosikkini on animaattori Nina Paley (s. 1968). Hän yhdistää Mooses tarinan elementteihin moderneja lauluja. Lopputuloksena on useinmiten älykkäitä, hauskoja ja sangen oppineitakin musiikkivideoita. 2. Mooseksen kirjassa kerrotaan, miten palavassa pensaassa ilmestyvä Jumala käskee Moosesta ryhtymään juutalaisten vapauttajaksi. Mooseksen pitää mennä pelottavan faaraon luokse ja käskeä tätä vapauttamaan juutalaiset orjuudesta. Koska faarao ei tietenkään moiseen suostu, Mooseksen pitää tuoda Jumalan vitsaukset Egyptin ylle, kunnes faarao taipuu. Kyseinen tarina on juutalaisen pääsiäisenvieton ytimessä. Tarinan yksityiskohtia muistellaan mm. pääsiäisaterian ruokien avulla. Paleyn käsitte

Kuva: Vesa Laine Pietarhovin kullattu lihaskimppu esittää Raamatun Simsonia. Kulta kimaltaa ja vesi roiskuu. Pietarhovi on näyttävä kuin Ranskan Versailles konsanaan. Tarkoitus on selvästikin esitellä hallitsijan loistokkuutta ja valtakunnan mahtia. Siinä myös onnistutaan komeasti, ei vähiten Raamatun voimamies Simsonia esittävän patsaan ansiosta. Patsas tai maalaus on kuitenkin aina vain pieni osa tarinaa, pysäytyskuva. Pietarhovin edustalle on valikoitu Simsonin elämän loistokkain hetki, Tuomarien kirjan 14. luvussa kerrottu juttu siitä, miten Simson repii leijonan kappaleiksi paljain käsin. Venäläissyntyisen Romain Tirtofin (1892-1990) kuva nostaa Simsonista aivan toisen puolen. Jättimäinen mies, joka kuitenkin päätyy naisen pettämäksi ja kahlehtimaksi. Tarinan mukaan Simsonin voimat olivat hänen hiuksissaan, eikä niitä siksi saanut leikata. Epäonnekseen Simson rakastui Delila nimiseen naiseen ja paljasti tälle voimiensa salaisuuden. Viekas Delila nukutti Simsonin ja paljasti

Kuvat: Wikipedia commons Hieronymys Boschin (1450-1516) maalaus kolmen kuninkaan kumarruksesta ansaitsee erikoiskäsittelyn. Kuva on täynnä kontrasteja: Maria ja tietäjät ovat vakavia ja kunnioittavia, mutta ovista ja seinän takaa kurkistelevat ihmiset ovat ilveileviä naamanvääntäjiä. Omituisin hahmo on ovensuussa - hän on kruunupää ja hän myös pitelee yhden tietäjän kruunua. Hän on puolialaston ja tuntuu kuuluvan samaan narriporukkaan kuin muu kurkisteleva väki. Jotkut tulkitsijat ovat esittäneet, että outo kruuunupää oviaukossa on Herodes Suuri, joka yritti käyttää tietäjiä vakoilijoinaan. Tietäjät näkivät juonen läpi, eivätkä paljastaneet Jeesusta Herodekselle. Matteuksen mukaan Herodes reagoi tähän teurastuttamalla kaikki Beetlehemin poikalapset, mahdollinen vallananastaja ei saisi jäädä henkiin. Bosch on tavoittanut Matteuksen käsityksen Herodeksesta mielipuolena. Viisaat kuninkaat kumartavat lasta, mutta hullu kuningas vainoaa tätä. Joidenkin mielestä Boschin maalaus on su

kuvat wikipedia commons "... ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky..." Olemme kovin tottuneet Luukkaan versioon jouluevankeliumista - ei sijaa majatalossa, paimenet ja enkelparvi. Matteuksen versiota Jeesuksen syntymästä juhlitaan vasta loppiaisena. Mutta kristillisessä taiteessa se on ylivoimaisen suosittu - tietäjien kumarruksesta on valtava määrä taidehistorian suurnimien tulkintoja. Kauniita ja omanlaisiaan.  Ensimmäinen kuvamme on Hieronymys Boschilta (1450-1516) Hänen kuvansa ovat aina vähän outoja - nytkin kuvassa on omituisia naamanvääntäjiä kurkistelemassa katolta, ikkunoista ja seinän takaa, kun tietäjät tuovat lahjansa. Boschille tietäjät olivat kuninkaita, mutta he ovat laskeneet kruununsa maahan. Maallinen valta nöyrtyy taivaallisen lapsen edessä. Bosch ei olisi Bosch ellei taustalla tapahtuisi kaikkea aivan häröä - oikean puoleisen panelin taustalla susi käy matkamiehen kimppuun ja tämä on iskenut veitsen suden selkään. Miksi moi

Kuvat - wikipedia commons Joskus jäljitelmä on alkuperäistä parempi. Ohessa Delacroixin 1849 maalaama tulkinta Jeesuksen vertauksesta laupiaasta samarialaisesta. Ihan kelpo maalaus, kuvassa on liikettä ja on helppo kuvitella, miten samarialainen joutuu pinnistelemään lihaksiaan nostaakseen pahoinpidellyn juutalaisen aasin selkään. Mitään suurempia syvyyksiä en kuvasta löydä.  Vincent  van Gogh maalasi oman versionsa vuonna 1890 (kuva löytyy tämän tekstin lopusta). Van Goghin mielenterveys oli horjuva ja hän kirjautui sairaalaan hoidettavaksi. Sairaalassa oli tarkoitus levätä, mutta maalaaminen oli van Goghille elämä. Sairastellessaankin hän halusi tehdä sormiharjoituksia ja kopioi Delacroixin työn omalla tyylillään. Lopputulos ei kuulu van Goghin kuuluisimpiin töihin. Silti se on ehkä paras maalaus aiheesta, ainakin minun mielestäni.   Rehellisyyden nimissä - en ehkä pitäisi van Goghin tulkinnasta niin paljoa, ellen tunnistaisi tyyliä van Goghiksi ja ellen tietäisi hänen sair

Kuvat: wikipedia commons Taiteen historiassa on paljon maalauksia, jotka esittävät neitsyt Mariaa imettämässä Jeesus -lasta. Oheisen kuvan tekijää ei tunneta. Kyseessä on joka tapauksessa alankomaalainen taiteilija, joka on ollut aktiivisimmillaan 1483-1520 välillä. Häntä kutsutaan arvonimellä "Master of the Legend of Magdalen", koska hänen kuuluisin työnsä on Maria Magdaleenaa käsittelevä triptyykki. Itse pidin kuitenkin enemmän tästä kuvasta.  Maria on ajatuksiinsa vaipunut, Jeesus halaa Mariaa aika omistavin elkein, vaikuttaa kohtuullisen nälkäiseltä ja kääntyy kuvan katsojaa kohti melkeinpä kiukkuisena - kuka häiritsee ruokarauhaani? Kuva on mainion maanläheinen. Teologisesti ajatellenhan joulun ihme on oikeastaan Jeesuksen avuttomuus ja lihallisuus. Provosoivasti sanoen - joulun ihme on Jeesuksen kakkavaipat. Kristillinen kirkko näet päätyi näkemykseen, että Jeesus on kokonaan ihminen ja kokonaan Jumala. Jollakin kummalla tavalla nämä eivät olisikaan toisiaan poissul

Kuvat: Wikipedia commons Alankomaalainen Pieter Lastmanin (1583-1633) ei ollut mikään turha mies - olihanhan hän itsensä Rembrantin opettaja. Oheinen Lastmanin maalaus on kaikessa eloisuudessaan silti tahattoman koominen.  Taitelija kuitenkin vain kuvaa uskollisesti Raamatun kertomuksen tapahtumista - valtava kala nimenomaan oksentaa Joonan rannalle. Konservatiiviset juutalaiset, kristityt ja muslimit haluavat usein ymmärtää Joonan tarinan  kirjaimellisesti totena - Jumalalle on kaikki mahdollisista, siksi kala voi niellä Joonan, siksi Joona voi pysyä kalan sisällä hengissä jne. Usko yliluonnolliseen ja Jumalan kaikkivaltaan on konservatiiviselle uskolle tärkeää. Se heille suotakoon, mutta tarina on harvinaisen tyhjä, jos kiinnittää huomiota vain väitteeseen, että yliluonnollisia tapahtui.   Niinpä tulkitsijat lähes aina löytävät syvällisempiäkin näkemyksiä Joonasta.  Juutalaiset lukevat Joonan kirjaa Jom Kippur - juhlana - suurena katumuspäivänä. Joonan tarinassahan jo tuhoon