NEITSYT MARIAN SILMÄTULEHDUKSIA PARANTAVA RINTAMAITO

Kuvat: wikipedia commons

Taiteen historiassa on paljon maalauksia, jotka esittävät neitsyt Mariaa imettämässä Jeesus -lasta. Oheisen kuvan tekijää ei tunneta. Kyseessä on joka tapauksessa alankomaalainen taiteilija, joka on ollut aktiivisimmillaan 1483-1520 välillä. Häntä kutsutaan arvonimellä "Master of the Legend of Magdalen", koska hänen kuuluisin työnsä on Maria Magdaleenaa käsittelevä triptyykki. Itse pidin kuitenkin enemmän tästä kuvasta.  Maria on ajatuksiinsa vaipunut, Jeesus halaa Mariaa aika omistavin elkein, vaikuttaa kohtuullisen nälkäiseltä ja kääntyy kuvan katsojaa kohti melkeinpä kiukkuisena - kuka häiritsee ruokarauhaani? Kuva on mainion maanläheinen. Teologisesti ajatellenhan joulun ihme on oikeastaan Jeesuksen avuttomuus ja lihallisuus. Provosoivasti sanoen - joulun ihme on Jeesuksen kakkavaipat. Kristillinen kirkko näet päätyi näkemykseen, että Jeesus on kokonaan ihminen ja kokonaan Jumala. Jollakin kummalla tavalla nämä eivät olisikaan toisiaan poissulkevia asioita, vaan avuton, rintaruokintaa ja vaipanvaihtoa vaativa nyyti olisi myös kaikkivaltias Jumala. Useimmat googlehaun kuvat aiheesta alleviivaavat tuota Jumala-osuutta. Neitsyt Marialle ja Jeesukselle maalataan kruunut päähän tai vähintään sädekehät. Tai taivaan enkeljoukot maalataan kumartamaan Jeesus-lasta. Oheisesta kuvasta keinotekoiset jumalaelementit on jätetty pois. Pelkistetyn kuvan väite on oikeastaan varsin puhutteleva - yleensä Jumalakuvasto lainataan hallitsijoilta - valtikat, valtaistuimet, kumartavat hoviherrat jne. Oheisen kuvan Jumala on pohjimmiltaan tuttisuu. Jumalan kuvaamiseen käytetäänkin heikkouden ja tarvitsevuuden kuvastoa.


Viereinen kuva Bernhard Clarivauxlaisesta (1090-1153) menee päinvastaiseen suuntaan. Tarinan mukaan hurskas munkki kärsi silmätulehduksesta, mutta onneksi tapahtui ihme - neitsyt Marian patsas muuttui rukouksen aikana  eläväksi ja ruiskautti taivaallista rintamaitoa Clarivauxilaisen kipeälle silmälle - jolloin tämä parantui. Sydänkeskiajalla tällaiset tarinat ehkä otettiin vakavasti. Väitetäänpä jossakin esitellyn maitotahraa pyhäinjäännöksenä, neitsyt Marian rintamaitona. En taida olla aivan ainoa nykykatsoja, jota moinen mielikuvituksen lento hymyilyttää. Kuva on erittäin taitavasti piirretty, ja samalla kumman koominen.

Uskonnollisiin sfääreihin viedyn imettämisen teema on kuitenkin kristinuskoa vanhempi. Ohessa egyptiläisten äitijumala Isis imettämässä Horus -nimistä lastaan. Egyptiläisissä tarinoissa Isis oli viisauden ja magiikan jumalatar, mutta myös esimerkillinen äiti, joka suojeli Horus -poikaansa vaaroilta kuin leijonaemo konsanaan.

Freudilaisittain ajatellen voisi ehkä spekuloida, että äidinmaito saa miehisessä alitajunnassa maagisia, jopa parantavia ominaisuuksia. Kiintymyssuhdeteorian logiikalla taas voisi väittää, että pienet taaperot uskaltavat kohdata pahan maailman parhaiten äitinsä seurassa. Jos äitiä ei ole paikalla, niin tuttikin kelpaa. Siinä on suorastaan maagisia voimia. Ilman tuttia taaperot ovat kuin Asterix ilman taikajuomaa tai Raamatun Simson ilman taikavoimia tuovia hiuksiaan.