Siirry pääsisältöön

Tekstit

ORJUUS, RASISMI JA KRISTINUSKO

Lähde: Wikipedia Kysymys orjuudesta on kulkenut kristinuskon matkassa melkein alusta asti. Antiikin Roomassa kristinusko levisi erityisesti orjien keskuudessa, koska he tulivat arvostetuiksi ja hyvin kohdelluiksi kristittyjen parissa. Kristinusko ei kuitenkaan ollut poliittinen liike – esimerkiksi Paavali kehotti orjia pysymään orjina ja odottamaan Jumalan valtakunnan saapumista. Kun kristityt lopulta pääsivät valtaan 300 -luvulla Roomassa, he eivät lakkauttaneet orjuutta. Erityisen ahkerasti kristitty maailma kävi orjakauppaa 1600-1800 -luvuilla. Varsinkaan Pohjois-Amerikassa eurooppalaiset eivät onnistuneet kovin hyvin intiaanien alistamisessa orjuuteen, joten orjia alettiin tuoda valtavia määriä Afrikasta. Yhdysvaltojen eteläosien talous tuli riippuvaiseksi orjista.  Kristityt eivät olleet yksimielisiä orjuuskysymyksessä. Monet vastustivat orjuutta ja vaativat orjien vapauttamista lähimmäisenrakkauden nimissä. Lopulta aktivistien toiminta alkoi tuottaa tulosta ja mm. E
Uusimmat tekstit

JEESUKSEN KÄSIMERKIT

Kuvat - wikipedia commons Leonardo da Vincin (1452-1519) maalaus Salvador Mun di  (maailman pelastaja) on varsin pelkistetty. Jeesus katsoo "suoraan kameraan" kuin passikuvassa. Toisessa kädessään Jeesuksella on lasipallo, joka nykyihmisen mielessä luultavasti kuvannee maapalloa. Maalaus on kuitenkin noin vuodelta 1500. Maan pallonmuotoisuus oli kyllä selvinnyt jo mm. antiikin oppineille ja Kolumbus oli seilaillut useamman kerran Amerikkaan 1490 -luvulla. Edistyksellinen Leonardo saattaisi hyvinkin viitata pallolla maahan. Toisaalta - miksi se on kristallipallo eikä kivipallo? Maan pallomuotoisuus oli älykköjen tiedossa, mutta maailmankuva oli yhä maakeskeinen. Kopernikus ei ollut vielä julkaisut aurinkokeskeistä maailmankuvaa esittelevää kirjaansa - tuon ajan ns. ptolemaiolainen maailmankuva lähti oletuksesta, että maa on keskus. Maailmankaikkeus ymmärrettiin eräänlaisena taivaanpallona maapallon ympärillä - tähdet olisivat tavalla tai toisella kiinni tässä taivaanpallos

PILKATTU MIES

Kuvat wikipedia commons, paitsi lopun Banksy ja "fakebanksy".  Italialaisen renessanssinero Rafaelin (1483-1520) tulkinta synkästä aiheesta on hämmentävän kaunis. Jeesuksen ilme on tyyni, ja kauniisti puetut enkelit keräävät hänen "kalliin sovintoverensä" talteen.  Renessanssitaitelijat halusivat yleensä juhlia maailman kauneutta, ylistää elämäniloa ja tarjoilla katsojille silmäkarkkia. Ristiinnaulitsemiseen yhdistettynä tuo kauneuden palvonta tuntuu hieman erikoiselta. Maalaus ei painota Jeesuksen kärsimystä. Ehkä voisi ajatella kuvan korostavan Jeesuksen lempeää tyyneyttä kauhean tapahtuman keskellä. Saksalaisen Matthias Grünewaldin (1470-1528) maalaama Isenheimin alttaritaulu kuvaa Jeesuksen kuolemaa paljon rujommin kuin Rafael. Jeesuksen äiti pyörtyy lempiopetuslapsi Johanneksen käsivarsille, Maria Magdaleena on maassa polvillaan ja rukoilee. Toisella puolen on hieman kummallinen sormella osoittelija - hän on Johannes Kastaja, jonka tehtävänä oli ennusta

JEESUS - KARJALAN KUNINGAS

Kuvat  - wikipedia commons Albert Edelfeltin (1854-1905) maalaus Kristus ja Mataleena esittelee varsin suomalaisen Jeesuksen,  tuohivirsut jalassa Karjalan koivikossa. Maalaus on vuodelta 1890 - aikana, jolloin suomalaiset taiteilijat olivat kansallisen heräämisen ja karelianismin kourissa - Karjalaharrastus näkyi niin runoja keräilevien tutkimusmatkoina kuin Karjalan maisemien tallentamisena. Elias Lönnrotin ns.  Uusi Kalevala (meidän tuntemamme versio) oli julkaistu vuonna 1849. Varsinkin Akseli Gallen-Kallela innoistui maalaamaan useita kalevala-aiheisia maalauksia. Edelfelt puolestaan ei edes pitänyt Kalevalasta. Hänkin halusi silti ottaa osaa karjalainnostukseen, ja löysi mieleisensä runon, kun luki  Kanteletarta. Siellä oli oheisen taulun innoittanut runo Mataleenan vedenhakumatkasta. Vaan kuka on "Mataleena", tai siis Raamatun Maria Magdala? Yllä oleva Domenico Tintoretton (1560-1635) tulkinta hänestä on kovasti erilainen kuin Edelfeltin "maatiaisvers

MOOSES, FREUD JA MARTIN LUTHER KING

Italialaisen Francesco Bacchiaccan (1494-1557) maalaus on kaunis ja seesteinen, vaikka aiheena on Mooseksen pahin moka. 4. Moos. 20 kerrotussa tarinassa israelilaiset ovat kuolemaisillaan janoon - maalauksessa ihmiset parveilevat Mooseksen ja kallion ympärillä vesiastiat mukanaan. Mitään vettä ei vielä näy, Mooses on kohottanut "taikurinsauvansa".  Raamatun tarinassa Jumala käskee Moosesta ottamaan sauvansa ja käskemään kalliota pulputtamaan vettä. Mooses kutsuu kansan koolle, ja sanoo: "Tästä kalliostako meidän muka pitäisi saada teille vettä?". Sitten hän iskee kalliota kahdesti sauvallaan ja vettä alkaa virrata. Kaikki saavat juodaksensa, karjakin. Jumala on kuitenkin vihainen. Hän sanoo Moosekselle ja tämän veljelle Aaronille: "Te ette uskoneet minuun, ette pitäneet minua pyhänä israelilaisten edessä. Sen tähden te ette saa johtaa tätä kansaa siihen maahan, jonka minä sille annan." On vaikeaa ymmärtää, mikä Mooseksen moka oli. Oliko se tuo epäilevä

10 KÄSKYÄ

kuvat wikipedia commons, paitsi Paleyn kuva, joka on Youtubesta Mooses -tarinat huipentuvat 2. Mooseksen kirjan lukuihin 19 ja 20: Jumala ilmestyy Moosekselle Siinain vuorella. Muut eivät saa vuorelle tulla, jottei Jumalan kaikkivalta musertaisi heitä. Sankka pilvi laskeutuu vuoren huipulle ja sieltä kuuluu jyrinää. Vuori savuaa kuin tulinen uuni, kun yksinäinen Mooses nousee sen huipulle. Palatessaan hänellä on tuomisinaan Jumalan antamat laintalulut, kymmenen käskyä, jotka kuvataan oheisen kuvan tapaan kahtena kivitauluna. Mooseksen päästä lähtee kaksi valojuovaa, koska Raamatun mukaan Mooseksen kasvot sädehtivät kun hän laskeutui Siinain vuorelta. Animaattori Nina Paleyn Mooses onkin varsin oivaltavasti piirretty - pään muoto tulee laintauluista. Mooseksen lain ideana on eräänlainen liittosuhde tai sopimus Jumalan ja israelin kansan välillä. Jos kansa noudattaa lakia, Jumala puolustaa kansaa ja huolehtii sen hyvinvoinnista ja pääsystä luvattuun maahan. Toisinaan lainta

MOOSES MAUSTEENA

Kuvat: Wikipedia commons Sir Lawrence Alma-Tademanin (1836-1912) maalaus kuvittaa 2. Mooseksen kirjan alussa kerrottua tarinaa: Faarao tahtoi tappaa juutalaisten poikalapset. Mooseksen äiti kuitenkin pelasti poikansa laittamalla hänet ajelehtimaan kaislaveneessä. Faaraon tytär löysi Mooseksen, arvasi tämän juutalaislapseksi ja päätti adoptoida hänet. Niinpä Mooses kasvoi - ilmeisen ironisesti - kansansa vainoajan suojissa. Alma-Tademania ei kuitenkaan tämä ironia kiinnosta. Kuvassa ei ole mitään, mikä viittaisi Mooseksen juutalaiseen alkuperään. Itse asiassa nopealla vilkaisulla Moosesta ei edes huomaa kuvasta. Vasta hieman huolellisemmassa tarkastelussa paljastuu, että faaraon tytär ei katselekaan hedelmäkoria vaan pientä vauvaa kaislaveneessä. Itse tarinan sijasta Alma-Tademania kiinnosti muinaisen Egyptin estetiikka. Ajan romanttisen hengen mukaisesti haluttiin eksoottisia näkymiä. Ranskalaiset ja englantilaiset sotajoukot kilpailivat Niilin alueen hallinnasta, samalla muinais