10 KÄSKYÄ

kuvat wikipedia commons,
paitsi Paleyn kuva, joka on Youtubesta

Mooses -tarinat huipentuvat 2. Mooseksen kirjan lukuihin 19 ja 20: Jumala ilmestyy Moosekselle Siinain vuorella. Muut eivät saa vuorelle tulla, jottei Jumalan kaikkivalta musertaisi heitä. Sankka pilvi laskeutuu vuoren huipulle ja sieltä kuuluu jyrinää. Vuori savuaa kuin tulinen uuni, kun yksinäinen Mooses nousee sen huipulle. Palatessaan hänellä on tuomisinaan Jumalan antamat laintalulut, kymmenen käskyä, jotka kuvataan oheisen kuvan tapaan kahtena kivitauluna. Mooseksen päästä lähtee kaksi valojuovaa, koska Raamatun mukaan Mooseksen kasvot sädehtivät kun hän laskeutui Siinain vuorelta.

Animaattori Nina Paleyn Mooses onkin varsin oivaltavasti piirretty - pään muoto tulee laintauluista.

Mooseksen lain ideana on eräänlainen liittosuhde tai sopimus Jumalan ja israelin kansan välillä. Jos kansa noudattaa lakia, Jumala puolustaa kansaa ja huolehtii sen hyvinvoinnista ja pääsystä luvattuun maahan.

Toisinaan laintaulut kuvataan murtuneina, sillä 2. Moos. 32 kerrotun tarinan mukaan kansa oli Mooseksen viipyessä alkanut palvoa kultaista vasikkaa. Tämän nähdessään raivostunut Mooses viskaa laintaulut maahan. Myöhemmin Mooses saa Jumalalta uudet laintaulut ja liitto uudistetaan.

Michelangelon Sikstuksen kappeliin piirtämä viimeinen tuomio leikittelee lain taulujen muodolla. Taitelija on ikään kuin piilottanut laintaulut kuvansa kehykseksi. Laintaulut ovat saaneet Michelangelolla uuden sisällön - kuvat eivät esitä kymmentä käskyä, vaan hieman abstraktimmin ihmisen vastuuta Jumalan edessä. Laintaulujen kaksinaisuus mahdollistaa laajemmankin symboliikan - vanha ja uusi liitto, vanha ja uusi testamentti, pelastuneet ja kadotetut jne.

Mihelangelon kuuluisiin töihin kuuluu myös alla oleva "sarvipäämooses". Yleensä paholaiselle piirretään sarvet päähän. Mitä ihmettä taiteilija on oikein ajatellut?  Taiteilija ei suinkaan halua pilkata Moosesta saati väittää, että Mooses olisi paha. Kyse on yksinkertaisesta käännösvirheestä. Varsin harva tuolloin luki Raamattua alkukielellä, vaan käytössä oli latinankielinen käännös Vulgata, jossa Mooseksen kasvojen säteileminen on virheellisesti käännetty sarviksi. Taiteilja on uskollisesti seurannut Vulgataa ja piirtänyt Moosekselle sarvet. Ehkä hän on ajatellut, että Jumalan kohtaaminen väistämättä jättää ihmiseen jälkensä. Tai sitten hän ei ole edes  yrittänyt ymmärtää, tehnyt vain kuten käsketään.

Kymmenen käskyä on eksegeettisesti hieman hämmentävä juttu. Ensinnäkin Raamatusta löytyy kaksi lievästi erilaista versiota kymmenestä käskystä (2 Moos. 20 ja 5 Moos. 5). Kaikkein visaisinta on kuitenkin se, miten käskyt ryhmitellään kymmeneksi. The New Oxford Annotated Bible 4th edition esittelee sivulla 110 kolme eri tapaa jaotella käskyt. Tärkein ero on siinä, katsotaanko 2 Moos 20:4 jakeessa oleva kuvakielto omaksi käskykseen: "Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa..." Roomalaiskatolinen kirkko ja luterilainen kirkko tulkitsevat, että kuvakielto on vain ensimmäisen käskyn selitystä, ei oma käskynsä. Uskonpuhdistuksen nostamissa melskeissä monet lukivat Raamatuistaan, että kuvathan on selkeästi kielletty. He mellastivat kirkoissa ja tuhosivat kirkkotaidetta. Luther tulkitsi, että kuvia saa tehdä, Jumalastakin, kunhan ei kuvia palvo. Siksi juutalaisten, ortodoksien, anglikaanien ja monien muiden toisena käskynä pitämää kuvakieltoa ei luterilaisilta tai roomalaiskatolisilta löydy. Tästä syntyi kuitenkin ongelma - miten saada 10 käskyä täyteen. Tämä ratkaistiin jakamalla viimeinen käsky kohtuullisen teennäisestä kahtia: lähimmäisen talon himoaminen kielletään yhdeksännessä, "vaimon, orjien ja muun omaisuuden"  himoaminen  viimeisessä käskyssä. Lutherin ratkaisu saattoi pelastaa paljon kirkkotaidetta, mutta ihan luontevaksi sitä ei voi kehua.