Hugo van der Goes Adamin lankeemus, Wien, kulttuurihistoriallinen museo. |
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on tunnettu tarina siitä, miten Aadam ja Eeva elävät paratiisissa, jossa on vain yksi
kielto – hyvän ja pahan tiedon puusta ei saa syödä. Puhuva käärme houkuttelee
Eevan kuitenkin syömään kiellettyä hedelmää, Eeva puolestaan houkuttelee
Aadamin syömään. Äkkiä alkuihmiset tajuavat olevansa alasti ja piiloutuvat
Jumalaa, joka ymmärtää kieltoaan rikotun ja karkottaa ihmiset paratiisista.
Tästä kertomuksesta on valtava määrä maalauksia, eikä
oheinen Hugo van der Goesin maalaus Adamin lankeemuksesta ole mitenkään
kuuluisammasta päästä. 1400 –luvulla elänyt flaamilaista renessanssia edustanut
taiteilija osasi kuitenkin maalata huomattavan eloisia hahmoja. Kuvan keskipisteenä on Eeva, joka
kahmii kiellettyjä hedelmiä kaksin käsin, toinen omenista on ilmeisesti jo
menossa Aadamille.
Raamattu ei tarkemmin kuvaa, millaiselta kielletty hedelmä
näytti. Kristillisessä taiteessa kielletty hedelmä on usein kuvattu omenaksi.
Luultavasti tämä johtuu siitä, että latinan ”maalum” tarkoittaa omenaa ja ”malum” pahaa.
Kuvan Eeva ei katso sen enempää käärmettä, Aadamia kuin
katsojaakaan. Hän katsoo pois kaikista. Käärme puolestaan katsoo hyvin
intensiivisesti Eevaa. Koska hedelmästä ei ole vielä syöty, maalaus esittää ratkaisevaa hetkeä juuri ennen lankeemusta. Niinpä käärmeellä on kova työ
käännyttää Eevaa. Aadamin katse on suuntautunut (suurin piirtein) Eevan omenaa kurkottavaa
käteen. 1400-luvulle mennessä kristilliset teologit olivat ehtineet kiistellä jo yli 1000 vuotta siitä, oliko lankeemus enemmän Aadamin vai Eevan vika. Tässä kuvassa innokkain syömäri vaikuttaisi olevan Aadam – hän katsoo hedelmää ja hänen
kätensä on ojentunut jo ottamaan sen. Maalari ei ainakaan vähättele Aadamin
osuutta. Eeva on keskipisteessä, mutta vaikuttaa aika passiiviselta, ei ainakaan varsinaiselta viettelijältä.
Ehkä eniten nykykatsojan mielikuvitusta kiehtoo tuo käärme. Se ei ole kovin käärmemäinen. Kasvot ovat ihmisen, ja tällä käärmeellä on myös jalat. Mooseksen kirjan tarinassahan jokainen tarinan
hahmoista saa oman rangaistuksensa lankeemuksesta. Aadamin rangaistus on työn
tekeminen otsa hiessä, Eevan rangaistus on kivulias synnyttäminen ja käärme
puolestaan menettää jalkansa ja joutuu siksi matelemaan maassa niellen pölyä. Hugo van der
Goes on tutkinut tarinaa tarkkaan ja todennut, että tässä vaiheessa käärmettä ei ole vielä rangaistu, joten sillä täytyy olla kädet ja jalat.
Stephen Greenblatt kertoo kirjassaan The rise
and fall of Adam and Eve (2017, 6-7),
että muslimioppineet eivät ole perinteiset syyttäneet sen enempää Aadamia kuin
Eevaakaan. Heille keskeistä on ollut Aadamin rooli ensimmäisenä profeettana. Lankeemuksen syynä on ennen kaikkea Iblis, paholainen. Greenblattin mukaan myöhemmät
muslimikommentoijat korostavat, ettei kiusaaja suinkaan ollut käärmeen vaan
poikkeuksellisen kauniin kamelin hahmossa. Sääli, ettei islamissa juuri harrasteta
esittävää taidetta – olisi upeaa nähdä tästä tarinasta versio, jossa kaunis
kameli korvaisi käärmeen. (Googlen kuvahaulla en löytänyt moista esimerkkiä.)
Syntiinlankeemuskertomuksessa teologeja on hämmentänyt sen
kahtalainen luonne. Toisaalta se tuntuisi olevan kevyeen sävyyn kerrottu
kansansatu, joka varoittaa tottelemattomuudesta ja selittää miksi käärmeet
matelevat ja työnteko on raskasta ja synnyttäminen kivuliasta. Tähän
kansansadun luonteeseen liittynee Jumalan konkreettisuus – Aadam ja Eeva voivat
kuulla hänen askeleensa. Kevyen sadun kaltaista on myös Aadamin ja Eevan lapsenomainen pakeneminen ja "se on ton vika" -tyyppiset puolustautumiset. Luultavasti tarina onkin kerroksellinen, yhdistelmä
monesta tarinasta ja maailmankuvasta. Pohjalla on ehkä yksinkertainen lastensatu,
joka voi hyvin olla lainattu naapurikansoilta. Mooseksen kirjan kirjoittajat lienevät kuitenkin olleet hyvin vakavia uskonnollisia ihmisiä, joilla on totinen
uskonnollinen sanoma. Niinpä tarinaan ilmestyy toinen taso, sillä kaikki
osalliset saavat tuplarangaistuksen – Adam ja Eeva karkotetaan paratiisista ja
heistä tulee kuolevaisia. Käärmeen jälkeläisiä taas odottaa taistelu Eevan
jälkeläisten kanssa. Tästä näkökulmasta tarina käsitteleekin kaikkein
vakavimpia kysymyksiä – mistä kuolema ja monenlainen kärsimys johtuvat. Tätä puolta käsittelevistä vakavan
uskonnollisista töistä pitää tehdä oma postauksensa.
Kevyistä mutta visuaalisesti kiinnostavista Aadam, Eeva ja
käärme kuvista tekee mieli vinkata Augusto Ciacomettin vuonna 1907 maalaama
teos, johon linkki ohessa. https://fi.pinterest.com/pin/575897871080746907/
Kommentit
Lähetä kommentti